Pohjolan geenivarojen kestävä hoito

Tervetuloa kolmen toimijan yhteiseen portaaliin! Pohjoismainen Geenipankki, Pohjoismainen kotieläingeenipankki ja Pohjoismaiden metsätalouden siemen- ja taimineuvosto ovat avanneet yhteisen verkkoportaalin, johon toivomme sinun tutustuvan. Portaalista saat tietoa sekä englanniksi että skandinaavisilla kielillä.
Tältä sivulta löydät yleistä tietoa. Toimijoiden omille sivuille pääset klikkaamalla logoja.

Alla on suomeksi lyhyt johdatus kunkin toimijan työsarkaan.

Kotieläimet / Pohjoismainen kotieläingeenipankki
Pohjolassa on nykyisin noin 60 uhanalaista kotieläinrotua. Lisäksi on useita maatiaisrotuja, joissa naaraiden määrä jää alle sadan, joten ne ovat FAOn mukaan kriittisesti uhanalaisia. Kaikissa Pohjoismaissa on ryhdytty toimenpiteisiin näiden vanhojen kotieläinrotujen säilyttämiseksi. Joidenkin tulisielujen, etujärjestöjen ja geenipankkien ansiosta pystytään useimmat rodut pelastamaan, mutta työhön tarvitaan myös viranomaisten taloudellista tukea. Vanhojen kotieläinrotujen, maatiaisten, ohella on säilytettävä myös nykyisiä kaupallisia kotieläinrotuja. Geneettisen monimuotoisuuden säilyminen riippuu siitä, pitävätkö jalostustutkijat huolta rotujen ja populaatioiden perinnöllisestä laajuudesta.

Pohjolassa maatalouden tuloista n. 60 % tulee kotieläimistä. Jos halutaan lisätä Pohjolan elintarviketurvallisuutta, kotieläingeenivaroilla on perustavaa laatua olevan merkitys, koska ravinnon kaloripitoisuudesta n. 40 % on lähtöisin kotieläimistä. Kestävällä ja pitkäjännitteisellä jalostustyöllä pyritään tuottamaan terveitä ja tietyille taudeille vastustuskykyisiä eläimiä sekä välttymään haitallisten geneettisten vaikutusten leviämiseltä. Huomispäivän kuluttajille on merkitystä sillä, että ravinto on peräisin terveistä eläimistä, joiden hyvinvointi, samoin kuin eettiset seikat, on otettu huomioon tuotantojärjestelmissä. Geneettisen edistymisen osuus kotieläintuotannon (tuottavuuden) kokonaismuutoksesta on noin puolet, joten olemassa olevien geenivarojen säilyttäminen tulevaa käyttöä varten on tärkeää.

Metsäpuut / Pohjoismaiden metsätalouden siemen- ja taimineuvosto
Viidellä Pohjoismaalla on metsäpuiden geenivarojen osalta hyvin erilaiset lähtökohdat. Suomi ja Ruotsi erottuvat joukosta selvästi, koska metsätaloudella ja –teollisuudella on suuri merkitys maiden kansantaloudelle. Muissa Pohjoismaissa metsillä ei ole niin suurta taloudellista merkitystä. Vaikka ihmiset ovat käyttäneet metsäpuita ammoisista ajoista asti, niiden kasvunopeutta tai muita ominaisuuksia on ryhdytty määrätietoisesti muuttamaan vasta muutamia vuosikymmeniä sitten. Puupopulaation muuttaminen, ”jalostaminen”ei käy hetkessä. Metsäpuilla sukupolviväli saattaa olla jopa sata vuotta, kun se monilla hyötykasveilla on vain yksi kasvukausi. Metsäpuiden geenivaratyössä ollaan siis vielä tekemisissä ”villin” materiaalin kanssa.

Metsäpuiden geenivarojen säilyttämisen tärkein päämäärä on säilyttää puupopulaatioissa mahdollisimman laaja perinnöllinen muuntelu. Tämä takaa riittävän materiaalin evoluution toiminnalle; elinvoimaiset, monimuotoiset populaatiot pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ympäristöihin. Geenipankit, joissa on siemenvarastoja ja kloonikokoelmia, eivät ole paras keino säilyttää metsäpuiden geenivaroja, koska siellä evoluutio ei pääse muokkaamaan monimuotoisuutta.

Geenipankissa nyt myös metsäkasvien siemeniä
Pohjoismaiseen geenipankkiin (NGB) tallennetaan vastedes viljelykasvien siementen lisäksi myös metsäkasvien siemeniä. Tämä on maailmanlaajuisesta näkökulmasta katsottuna ainutlaatuista – ja samalla hyvä esimerkki sektorienvälisestä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjoismainen geenipankki on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen laitos, jonka tehtävänä on Pohjoismaiden kasvigeenivarojen säilyttäminen ja käyttö. Koska Pohjoismailla ei ole omia geenipankkeja, maat ovat välttyneet alan kansallisten panostusten päällekkäisyydeltä.

Alnarpin varastossa on runsaat 30 000 siemennäytettä, joita säilytetään kuivattuina -20 celciusasteen lämpötilassa.

Kokoelmien tuhoutumisriskin minimoimiseksi geenipankille on perustettu varmuusvarasto Huippuvuorille. Siemennäytteet on varastoitu hiilikaivokseen, jossa niitä säilytetään pakastettuina ikiroudassa. Näytteet säilyvät siten jälkipolville ilman, että niiden jäähdytykseen kuluu lainkaan energiaa.