Islanninhevonen

Islanninhevonen on kansainvälisesti laajalle levinnyt. Sitä on kehitetty, kuten muitakin islantilaisrotuja, ilman ulkopuolisten rotujen vaikutusta. Islanninhevonen on geneettisesti eriytynyt monista muista hevosroduista. Sen sukulaisrotuja ovat norjanvuonohevonen ja nordlandinhevonen.

Islanninhevonen on pieni ja painaa yleensä 360-370 kiloa. Täyskasvuisten hevosten säkäkorkeus on alle 140 senttiä. Islanninhevosella on perinteisesti ollut hyvin tärkeä merkitys ratsuna, vetojuhtana ja tavarankuljettajana kotimaassaan, jonne rakennettiin tieverkosto melko myöhään. Nyt se on käytössä lähinnä urheilu- ja ratsuhevosena.
 
 Islanninhevosen erityispiirteenä on sen runsas värikirjo. Islannin kielessä kerrotaan olevan sata erilaista sanaa, jotka kuvaavat islanninhevosen eri värikuvioita. Rodulla on viisi askellajia mukaanluettuna töltti ja passi. Töltti, jonka katsotaan hävinneen muilta hevosroduilta, on yksi islanninhevosen "tavaramerkeistä" ja symboleista. Se on edistänyt merkittävästi islanninhevosen suosiota ympäri maailman.
 
 Muita islanninhevosen vahvuuksia ovat voima ja kestävyys, rauhallisuus ja hyvä hedelmällisyys, ja että sitä on yleensä helppo hallita. Rodun eläimet kehittyvät hitaasti ja ovat täysikasvuisia vasta 4 - 5 -vuotiaina.
 
 Islannissa on noin 75 000 yli talven kasvatettavaa islanninhevosta (suuri osa islantilaisista on hevosen omistajia). Noin 90% kaikista hevosista on rekisteröity kantakirjaan. Lisäksi noin 130 000 islanninhevosta on muissa maissa.
 
 Suuri osa maailman islanninhevosista kirjataan kansainväliseen rekisteröintijärjestelmään (www.worldfengur.com), joka on otettu käyttöön vuonna 2000 ja jota hoitaa Islannin maataloustuottajien organisaatio Baendasamtök. Rekisteri sisältää tiedot yli 300 000 islanninhevosesta, sukupuun, jalostus-arvoja jne. Rodun ilmentämää vaihtelua itsessään (väri ja muut ominaisuudet) pidetään suotavana ja sille annetaan merkitystä rodun jalostuksessa, mikä myös erottaa islanninhevosen monista muista roduista.
 

Kuva: Jón Eiriksson