Hem > Tutkijat kertovat
Periksi ei anneta, on Mervi Honkatukian motto alkuperäiskarjojen tutkimuksessa ja suojelussa. Eläingeenivarojen tutkimuksen parissa pitkän uran tehnyt Honkatukia on vakuuttunut siitä, että alkuperäisroduilla on paikkansa tulevaisuudenkin maataloudessa. Ne ovat myös tärkeä osa pohjoismaista kulttuuria – ja se nousee vahvasti esiin Honkatukian johtamassa Pohjoiset tunturikarjat -hankkeessa.
Mitä lehmien sukutauluissa piilevä tieto kertoo pohjoisten tunturikarjojen yhteisestä historiasta? Ja kuinka lehmät ovat edesauttaneet omistajiaan selviytymään ankarissakin olosuhteissa? Näihin kysymyksiin vastausta etsii historiantutkija Hilja Solala, joka toimii osana monitieteistä tunturikarjojen genetiikkaan ja kultuuriperintöön perehtynyttä tiimiä.
Maatiaiseläinten geenien tutkimus on kuljettanut tutkimusprofessori Juha Kantasta pitkin pohjoista pallonpuoliskoa Suomesta Siperiaan, Kiinaan ja Tiibetiin. Samalla on tarkentunut kotieläinten historia ja avautunut niiden evoluutio, sopeutumat jotka ovat muokanneet kotieläimistä sen kumppanin, jonka varassa ihminen on selvinnyt pohjoisen karuissa olosuhteissa.
Tutkija Maria Kjetsån työssä yhdistyvät moderni genetiikka ja historia. Vanhoista kantakirjoista saa yhä uutta tietoa pohjoisista karjoista. Kokonaisvaltaisen tiedon avulla turvataan pohjoisia aluperäiskarjoja tulevaisuutta varten.
