Hem > Ilmasto ja nuoret tutkijat esillä NordGen Metsän konferensissa

Ilmasto ja nuoret tutkijat esillä NordGen Metsän konferensissa

Päivämäärä: 2021.10.01

Ota yhteyttä: info@nordgen.org

NordGenin metsäsektorin digitaalinen vuosikokous keräsi ennätysyleisön. Kaksipäiväisen tapahtuman punaiseksi langaksi nousi ilmastonmuutos ja siihen liittyvät metsätalouden haasteet. Myös nuoret metsätutkijat pääsivät esille.

NordGenin metsäsektorin digitaaliseen konferenssiin osallistui 90 metsäalan tutkijaa ja ammattilasta. Konferenssissa kuultiin 15 puhujan esitykset. Pääosa puhujista oli Pohjoismaista ja Baltiasta, mutta puhujien joukosta löytyi myös Silvio Schüler. Hän johtaa itävaltalaisen metsätutkimuskeskuksen (Austrian Research Center for Forests) metsien kasvun, metsätalouden ja genetiikan osastoa. Schüler keskittyi ”assisted migration”-käsitteen selventämiseen, jonka mukaan tulevaisuuden haasteisiin hyvin sopeutuvien lajien populaatioita autetaan siirtymään alueille, joilla niiden odotetaan menestyvän tulevaisuudessa. Tämä puolestaan auttaa metsätaloutta sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon.

Tutkija Silvio Schüler. Kuva: Austrian Research Centre for Forests.

– Keski-Euroopassa ja Itävallassa ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma – se on jo käsillä. Viimeisten viiden vuoden aikana metsämme ovat kokeneet suuria muutoksia. Joillakin alueilla, kuten Pohjois-Itävallassa, kuusia ei enää kasva lainkaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös männyn ja pyökin menestymiseen, Silvio Schüler sanoi.

Tuhansia siemeneriä

SUSTREE -tutkimusprojektissa Silvio Schüler ja hänen kollegansa ovat muun muassa rakentaneet tietokannan, jossa on 587 alkuperäkoetta ja tuhansia siemeneriä eri puolilta Eurooppaa. Näytteiden avulla tutkijat ovat mallintaneet puunlajien soveltuvuutta eri ilmastoskenaarioissa. Synkimpien skenaarioiden mukaan keskilämpö nousee 4–5 asteella vuosina 2060–2080.

– Näissä olosuhteissa mallimme osoittavat muun muassa, että eteläisen ja länsisen Puolan, Tšekin tasavallan ja länsisen Saksan kuuset pärjäisivät parhaiten suuressa osassa Eurooppaa”, sanoi Silvio Schüler.

Raportteja Skandinaviasta

Pohjoismaisen puunjalostuksen parissa on tapahtunut paljon. Norjan Skogfrøverket-järjestön jalostusohjelmajohtaja Arne Steffenrempuhui ilmastomuutokseen liittyvästä raaka-ainepulasta, kun taas Ruotsin Skogforskin tutkija Mats Berlin kertoi pohjoismaisten männyn ja kuusen uusista levityssuosituksista.

Lähes kaikki esitykset koskivat ilmastonmuutoksen merkitystä Euroopan metsätaloudelle. Palle Madsen InNovaSilva-yrityksestä puhui esityksessään siitä, miten Tanskan metsäteollisuus reagoi ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaan epävarmuuteen. Hän nostaa esimerkkinä lisääntyneen kiinnostuksen Tanskan metsätaloudelle aiemmin tuntemattomia lajeja kohtaan.

– Kiinnostus uusien lajien ja uusien hybridien käyttöön metsätaloudessa lisääntyy. Näihin kuuluu muun muassa saksanpähkinä, kastanja, turkinpähkinäpensas, etelänpihlaja ja lännenhemlokki, sanoi Palle Madsen.

Muuttuneet olosuhteet Islannissa

Islannissa ilmastonmuutos voi muuttaa perusteellisesti metsätalouden olosuhteita. Tuhat vuotta sitten 25–40 prosenttia maa-alasta oli metsän peitossa. Korkea laidunnuspaine ja hakkuut ovat vaikuttaneet metsien katoamiseen tuoden mukanaan eroosion ja hiilidioksidipäästöjen vaikutusten seuraukset. Puiden istuttaminen auttaisi sitomaan ilmakehän hiilidioksidia, mutta myös vähentämään maaperän päästöjä.

Tutkimuspäällikkö Edda Sigurdís Oddsdóttir. Kuva: Icelandic Forest Service

– Meillä on erittäin suuria metsitykseen soveltuvia alueita, ja metsien kunnostus kuuluu oleellisesti Islannin ilmastostrategiaan. Tämä puolestaan on lisännyt rahoitusta koivumetsien lisäämiseen ja kunnostamiseen. Myös yritysten keskuudessa on paljon kiinnostusta. Mahdollisuudet ovat tällä hetkellä lähes rajattomat, sanoi Islannin metsäpalveluiden (Icelandic Forest Service) tutkimuspäällikkö Edda Sigurdís Oddsdóttir.

Nuorille tutkijoille puheenvuoro

Konferenssin ”Tiede tulevaisuutta varten”-teeman aikana kahdeksalla nuorella tutkijalla oli mahdollisuus pitää lyhyempiä esitelmiä tutkimusalueistaan. Norjan NIBIOn jatko-opiskelija Ishita Ahuja kertoi metsäistutusten mikroilmastotutkimuksesta ja metsäkasvien istuttamisen eduista puunkantojen läheisyyteen.

Kuusentaimi kannon vieressä. Kuva: Erling Fløistad, NIBIO.

Austra Zuševica Latvian valtion metsäntutkimukselta (State Forest Reseach) kertoi uuden tekniikan kehittämistä biokaasulaitoksista saatavan, metsänistutukseen sopivan lannoitteen valmistamiseksi. Mikko Tikkanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi työstään kuusen alkiomonistuksen parissa. Metsäkonferenssin päätti Islannin metsäntutkimuksen (Icelandic Forestry Research) nuori tutkija Brynja Hrafnkelsdóttirin. Hänen esityksensä käsitteli Islannissa yhä yleisemmäksi ongelmaksi muodostuneen hernetarhayökkösen leviämistä.

– Islannin keskilämpötila on noussut maailmanlaajuista keskimääräistä enemmän. Tutkimuksemme osoittavat, että ilmastonmuutos ja erityisesti korkeat kesälämpötilat ovat johtaneet hernetarhayökkösten lisääntymiseen, Brynja Hrafnkelsdóttir sanoi.