Hem > Monieteinen projekti nostaa “pohjoisen valkoiset lehmät” uuden näyttelyn päätähdiksi

Monieteinen projekti nostaa “pohjoisen valkoiset lehmät” uuden näyttelyn päätähdiksi

Päivämäärä: 2022.04.07

Pohjoismainen yhteistyö, kulttuuriperintö, menneisyydestä oppiminen ja vaihtoehtoiset maataloustuotantomuodot ovat keskeisiä aiheita pohjoisista tunturikarjoista kertovassa näyttelyssä, joka avataan Tornionlaakson museossa 8.4. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) johtaman monitieteisen 3MC-hankken tarkoituksena on muun muassa tunturikarjojen tunnettavuuden parantaminen.

Ihminen on aikoinaan satoja – tai jopa tuhansia – vuosia sitten ottanut paikalliset karjakannat rinnalleen selviytyäkseen itse ankarista luonnonoloista. Ennen 1900-luvun maatalouden suurta murrosta pohjoisten syrjäalueiden yleisimpiä nautakarjoja olivat pohjoiset tunturikarjat, jotka ovat tänään avatun näyttelyn päätähtiä.

Avajaitilaisuudessa puhuivat Tornionlaakson museon johtaja Titta kallio-Seppä, historiantutkija ja näyttelyn suunnittelija Hilja Solala, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sekä NordGen kotielänsektorin ja 3MC-hankkeen johtaja Mervi Honkatukia.

– Alkuperäisrodut ovat osa suomalaista ja pohjoismaista kulttuuriperintöä. Niiden säilyminen tuleville sukupolville on kulttuuriteko ja meidän vastuumme on säilyttää ne jatkossa, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

NordGenin johtajan Lise Lykke Steffensenin mukaan Tornionlaakson kanssa yhteistyössä toteutettu näyttely on oiva tapa kertoa pohjoisten tunturikarjojen tarinaa:

Lise Lykke Steffensen, NordGenin johtaja

– 3MC on tärkeä projekti NordGenille, koska tahdomme lisätä tietoisuutta alkuperäisroduistamme ja nostaa suojelutyön osaksi kehittyvää yhteiskuntaa. Näin myös alkuperäisroduille voisi löytyä uusia kestäviä käyttötapoja.

Yhteistyön merkitystä ei voida liiaksi korostaa myöskään siksi, että pohjoismaiset kotieläinrodut ovat usein sukua toisilleen – tunturirodut muodostuvat kolmesta sisarrodusta, joilla on todennäköisesti yhteinen alkuperä historiassa. Nyt paikallisia rotuja tarvitaan arvokkaan kulttuuriperimän säilyttämisessä, esimerkiksi uhanalaisten perinnebiotooppien suojelussa tai rakennetun kulttuurimaiseman säilyttämisessä.

– Luontokadon ehkäiseminen on korkealla painoarvolla sekä kotimaassa että kansainvälisissä keskusteluissa. Alkuperäisrotujen säilyttäminen on myös luontokadon ehkäisemisen takia tärkeää, sanoo Husu-Kallio.

Pohjoiset geenivarat ovat paikallinen ylpeydenaihe

3MC-hanke ylittää sekä valtakunnan että myös tieteen rajoja tutkimalla asioita kulttuuritutkimuksen, historiatutkimuksen ja arkeologian näkökulmista.

Mervi Honkatukia, NordGenin kotieläinsektorin johtaja

– Tähän yhdistämme geneettisen tutkimuksen. Jotta onnistuisimme paremmin alkuperäisten kotieläinrotujemme säilytystyössä tulevaisuudessa, täytyy meidän tuntea niiden menneisyys mutta myös ymmärtää kotieläinrotuihimme liittyvän kulttuuriperinnön arvo – niin nykypäivässä kuin myös tulevaisuudessa, kertoo NordGenin kotieläinsektorin johtaja Mervi Honkatukia, joka myös johtaa 3MC-hanketta.

Kertomalla tunturikarjojen tarinaa monelta eri tieteelliseltä pohjalta, tarjoaa näyttely paikallisille ihmisille syitä olla ylpeitä tunturikarjoista ja mahdollisuuden hyödyntää niitä omassa toimeentulossaan. Museojohtaja Titta Kallio-Seppä kertoo, että museoiden näkökulmasta näyttelyiden aiheiden valinnassa ja toteutuksessa tärkeitä lähtökohtia ovat ajankohtaisuus, kiinnostavuus ja yhteys museon toimialueeseen.

– Tunturikarjan historia ja tulevaisuus koskettavat laajasti koko Tornionlaakson aluetta.