Hem > NordGen osallistuu kansainväliseen kasvigeenivaroja käsittelevään kokoukseen

NordGen osallistuu kansainväliseen kasvigeenivaroja käsittelevään kokoukseen

Päivämäärä: 2022.09.22

Ota yhteyttä: info@nordgen.org

Runsaammat sadot, korkeampi ravintosisältö ja ilmastonmuutokseen paremmin sopeutuneet kasvit. Viljeltyjen ja luonnonvaraisten kasvien geeneissä piilevät hyödylliset ominaisuudet on jaettava maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla ja niiden on oltava kaikkien saatavilla. Mutta käytännössä oikeudenmukaisuutta on vaikea saavuttaa. Tällä viikolla Intiassa kokoontuu edustajia 147 maasta ja useista intialaisista järjestöistä. Yhteisymmärrykseen pääsemiseen on paineita.

Lähes kolme vuotta kestäneen pandemian jälkeen jälleennäkemisen ilo on käsinkosketeltavaa elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen (ITPGRFA) edustajien kokoontuessa. New Delhissä sijaitsevan hotellin käytävillä käytyjen iloisten keskustelujen lomassa mielipide-eroja oli kuitenkin käsiteltävä kokoushuoneissa.

– Moniin vaikeisiin kysymyksiin pitää löytää ratkaisu pian, jotta luottamus kansainväliseen kasvigeenivarasopimukseen säilyy. Maailmassa, jossa ilmastonmuutos kiihtyy, biologinen monimuotoisuus vähenee ja kansallinen omavaraisuus on yhä tärkeämpää, on geenivarojen saatavuutta ja hyödyntämistä säätelevän kansainvälisen järjestelmän toimittava, sanoo NordGenin johtaja Lise Lykke Steffensen.

Kasvigeenivarasopimus vahvistaa köyhiä maita

Kasvigeenivarat voivat tuoda suuria etuja, esimerkiksi jos vanhasta vehnälajikkeesta kehitetään uusi, paremmin kuivuutta kestävä lajike. Kansainvälisellä kasvisopimuksella on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin lajikkeiden saatavuuden varmistaminen ja toisaalta lajikkeista saatujen hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen. Tällä viikolla keskustellaan pyrkimyksistä parantaa sopimusta siten, että se sisältäisi enemmän kasvilajeja ja tuottaisi enemmän rahaa sitä tarvitseville maille.

NordGen on tarkkailija

Pohjoismaiden yhteisenä geenipankkina ja geenivarojen osaamiskeskuksena NordGen on kokouksessa tarkkailijan asemassa. Kokoukseen osallistumisen lisäksi NordGen on raportoinut Huippuvuorten Siemenholviin liittyvästä työstä, järjestänyt kaksi sivutapahtumaa ja osallistunut yhteen. NordGen on osallistunut myös useaan epäviralliseen tapaamiseen.

– Käydyissä keskusteluissa ilmenee, että halu löytää ratkaisuja ja päästä sopimukseen on suuri. Tämä on haasteellista, koska monissa asioissa eriävien mielipiteiden määrä on suuri. Päätöksiin on kuitenkin päästävä, Lise Lykke Steffensen sanoo.

Maat omistavat geenivaransa

Sarada Krishnan (Crop Trust), Federico Condón (INIA Uruguay) ja Lise Lykke Steffensen (NordGen) keskustelevat Huippuvuorten siemeholvin toiminnasta.

Vuoden 1992 biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa todetaan, että geenivarojen omistusoikeus on maalla, josta geenivara on peräisin. Siksi maiden ei tarvitse jakaa geenivarojaan. Monet maat ovatkin ottaneet käyttöön tiukat säännöt geenivarojen jakamisesta. Säännöistä muodostuu este geenivaroja tarvitsevalle tutkimukselle, joka puolestaan voisi johtaa suuriin edistysaskeliin biologian, lääketieteen ja maatalouden alalla ja olla hyödyksi koko ihmiskunnalle. Säännöt on otettu käyttöön, koska monilla mailla on huonoja kokemuksia luonnonvarojen takavarikoinnista, jossa paikalliselle väestölle ei ole annettu osaa luonnonvaroista saatuun vaurauteen.

Tässä yhteydessä Pohjoismaat erottuvat joukosta. Jokamiehenoikeuden myötä Pohjoismaissa kuka tahansa saa liikkua luonnossa (kunhan ei tuhoa viljelymaata) ja kerätä luonnonvaraisten kasvien siemeniä. Lisäksi NordGen jakaa siemeniä koko pohjoismaisesta noin 530 lajin siemenkokoelmasta sitä tarvitseville koulutukseen, tutkimukseen ja kasvinjalostukseen. Tätä säännellään niin sanotussa Kalmarin julistuksessa, jonka Pohjoismaiden ympäristö-, maatalous- ja metsäministerit hyväksyivät vuonna 2003.

– Näitä asioita säätelevien kansainvälisten sopimusten tiimoilta on viime vuosina tapahtunut paljon, joten Kalmarin julistusta on päivitettävä ja mukautettava tämän päivän tilanteeseen. Siksi NordGen on kahden viime vuoden ajan johtanut pyrkimyksiä päästä pohjoismaiseen yksimielisyyteen tässä asiassa, Lise Lykke Steffensen sanoo.

Kattaa kaikki alueet

Työn puitteissa on järjestetty useita pohjoismaisia seminaareja, jotka kattavat kaikki geenivarat: kasvit, eläimet, metsät, luonnonvaraiset ja vesiperäiset geenivarat, sienet ja mikro-organismit. Tavoitteena on saavuttaa kansainvälisten sopimusten kehitystä vastaava yhteispohjoismainen näkemys geenivaroista.

– Pian voimme julkaista selkeät suositukset pohjoismaisten ja kansallisten geenivarojen saatavuudesta ja oikeuksista sekä ehdotuksia niiden hyödyntämisestä. Pohjoismaiden kalastus-, elintarvike-, maa- ja metsätalous- sekä ympäristö- ja ilmastoministerit tekevät päätöksensä suositusten pohjalta. Mutta jo nyt voidaan sanoa, että perusnäkemyksenä on NordGenin hoitamien geenivarojen pohjoismainen yhteisomistus sekä niiden vapaa saatavuus, Lise Lykke Steffensen sanoo.