Hem > Professori Charlotte Kroløkke tutkii ihmisten ja eläinten välisiä siteitä

Professori Charlotte Kroløkke tutkii ihmisten ja eläinten välisiä siteitä

Päivämäärä: 2022.09.23

NordGenin johtamssa 3MC – Pohjoiset tunturikarjat -hankkeessa professori Charlotte Kroløkke tutkii, kuinka ihmisten ja eläinten väliset suhteet syntyvät.

Kroløkke on osa tiimiä, joka monen eri tieteen alan voimin kokoaa ja työstää Suomen, Ruotsin ja Norjan uhanalaisiin tunturikarjoihin liittyvää materiaalia tietoisuuden lisäämiseksi ja tiedotettavaksi eri kanavien kautta. Tietoisuuden lisäämisellä projekti pyrkii luomaan uusia käyttöalueita sukupuuton partaalla olevien tunturikarjojen kestävälle käytölle.

Professori Charlotte Kroløkke

Kysyimme Kroløkkeltä, miksi juuri ihmisen ja eläimen välistä suhdetta on tärkeä tutkia: ihmisten tapoja puhua eläimistä sekä rakkauden ja huolenpidon etiikkaa – joka tässä tapauksessa toimii ihmisiä ja tunturikarjaa yhdistävänä liimana. Teema on keskeinen Kroløkken pian julkaistavassa tieteellisessä artikkelissa ”A flock of one’s own: Nordic human-mountain cattle kinship-making practices”.

Miten päädyit aiheeseen?

Idea syntyi 3MC-projektin yhteydessä järjestetyn valokuvakilpailuun lähetetyistä kuvista. Ne olivat todella mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. Kuvissa ihmiset eivät olleet esimiehiä tai työntekijöitä. Sen sijaan heillä oli ilmeisesti jonkinlainen suhde karjaan.

Valokuvakilpailuun lähetetyissä kuvissa lehmät nähdään kiltteinä ja hoivaavina. Kuva: Gry Eriksen

Ajattelin, että olisi mielenkiintoista tietää enemmän siitä, miksi ihmiset lähettivät kuvia, miksi he ottivat kuvia ja millaisia kokemuksia heillä oli tunturikarjasta.

Mitä haastatteluissa ilmeni?

Yhdessä tutkija Anne Nørkjær Bangin kanssa haastattelin kolmeatoista henkilöä. Näytimme heille heidän lähettämiänsä valokuvia ja kysyimme heiltä ”miksi otit tämän kuvan?” ja ”mitä tämä kuva merkitsee sinulle?”

Lehmille oli usein annettu inhimillisiä piirteitä. Kuva: Annu Puurunen

Tietysti tunturikarja merkitsi eri asioita eri ihmisille. Mutta lehmät eivät selvästikään olleet vain maidon ja juuston tuottajia. Eläimet olivat melkein osa perhettä tavalla, jota emme olisi tienneet, jos emme olisi nähneet kuvia ja keskustelleet ihmisten kanssa heidän ottamistaan kuvista. Oli myös ilmeistä, että he todella pitävät lehmistä ja että kyseessä oli molemminpuolinen ystävyyssuhde. Tämä näytti jopa yllättävän haastattelemamme henkilöt.

Voidaanko tarinoista päätellä, että pohjoiset tunturikarjat ovat jotenkin muista roduista poikkeavia?

Haastattelemani ihmiset puhuivat lehmistä ystävällisinä, ulospäin suuntautuneina, välittävinä ja hoivaavina tavalla, jolla puhuisimme ystävistä tai ehkä jopa sukulaisista.

Joissain kuvissa lehmä oli asetettu ihmisten lomaan ja oli kuin osa perhettä. Kuva: Veera Konsti

Tämä viittaa siihen, että omistajien mielestä heidän lehmänsä eroavat muista lehmistä. Haastatteluissa lehmille annettiin persoonallisuuspiirteitä. Lehmät erosivat ”turbolehmistä”, joiden ainoana tarkoituksena on tuottaa paljon maitoa, mutta muuttuu jossain määrin nimettömäksi.

3MC-projektin tehtävänä on säilyttää ja edistää kolmen nautarodun perintöä. Voiko tutkimuksesi tukea säilytystyötä?

Uskon, että työni voi auttaa näkemään geenivarat tulevaisuuden kannalta arvokkaina kulttuuriperinnön muotoina. Geenivaroille osoitetut kulttuuriset arvot ovat ratkaisevassa asemassa, jotta voimme ymmärtää, miksi säilytystoimenpiteitä ylipäätään tarvitaan.

Ylin kuva: Matilda Latvalan arkisto

Projektin rahoittajina toimivat Interreg Nord, Länsstyrelsen Norrbottenin ja Lapin liitto aikavälillä 2019-2022. Hankkeeseen kuuluu viisi pohjoismaista kumppania. NordGen toimii projektin koordinaattorina, sekä vastaa tiedotuksesta, tulosten levittämisestä ja toimijaverkoston perustamisesta. NordGen osallistuu aktiivisesti genetiikan työpaketin toteuttamiseen.