Arktisten alueiden alhaiset lämpötilat ja kesän pitkä valoisuus edellyttävät erityistä sopeutumiskykyä tulevaisuuden viljelykasveilta. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilan nousu mahdollistaa aiemmin vaikeasti viljeltävien kasvien menestymisen näillä alueilla erittäin todennäköisesti.

Herneet ovat hyvä esimerkki sopeutuvista viljelykasveista. Ne ovat tärkeä kasviproteiinin lähde sekä ihmisille että eläimille. Tällä hetkellä suurin osa Pohjoismaissa käytetystä kasviproteiinista tuodaan ulkomailta. Soija muodostaa merkittävän osa eläinten rehusta. Historiallisesti herneet ovat olleet merkittävä satokasvi Pohjoismaissa. Niiden viljely on kuitenkin perinteisesti keskittynyt aivan eteläisimpiin osiin. Tulevaisuudessa pohjoisiin olosuhteisiin paremmin sopeutuvien lajikkeiden tarve todennäköisesti kasvaa.

Tässä pohjoismaisessa yhteistyöhankkeessa arvioidaan kenttäkokeiden avulla useita ominaisuuksia kuten kukintaa ja kypsymisaikaa. Noin 50 erilaista NordGenistä peräisin olevaa hernettä kasvatetaan kolmessa pohjoisessa kohteessa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.

Herneet – kestävää pohjoismaista tuotantoa

Hankkeen tarkoituksena on tunnistaa herneiden (Pisum sativum) perinnölliset resurssit, jotka soveltuvat kasvinjalostukseen ja / tai viljelyyn pohjoisilla alueilla. Painopiste on pohjoisen maataloudelle tärkeiden ominaisuuksien arvioinnissa. Tulokset hyödyttävät pitkällä aikavälillä uusien kasviproteiinin lähdeiden paikallista tuotantoa pohjoisessa. Kestävä pohjoismainen proteiinin tuotanto hyödyttää paikallisia maatalousalueita, vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja lisää elintarviketurvaa.

Rahoitus hankkeelle “Herneet – geneettinen resurssi kestävälle proteiinituotannolle arktisilla alueilla” on saatu Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisesta yhteistyöohjelmasta ja NordRegiosta.