Hem > Alkuperäisten kotieläinrotujen monimuotoisuutta tarvitaan tulevaisuuden haasteissa

Alkuperäisten kotieläinrotujen monimuotoisuutta tarvitaan tulevaisuuden haasteissa

Päivämäärä: 2023.05.22

Toukokuun 22. vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää – nyt ensimmäistä kertaa Kunming-Montrealin kokouksen jälkeen. Joulukuussa pidetyssä kokouksessa sovittiin maailmanlaajuinen kehys luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden kriittisen häviämisen pysäyttämiseksi. Kehys koskee osaltaan myös kotieläinrotuja, joilla on merkittävä asema pohjoisessa ruoantuotannossa.

Vuosisatojen aikana paikallisista kotieläinkannoista muotoitui nykyiset ympäristöolosuhteisiimme ja tapoihimme sopeutunueet alkuperäisrotumme. Jyllanninkarja, linderödsika, suomalainen maatiaiskana, islanninvuohi ja norjalainen vuonohevonen kuuluvat niihin yli 140 paikalliseen alkuperäisrotuun, joita yhä löytyy Pohjoismaista. Alkuperäisroduilla on ominaisuuksia, jotka tulevat parhaiden oikeuksiinsa paikallisissa ympäristöolosuhteissa. Ne kykenevät esimerkiksi tuottamaan maitoa, munia ja lihaa kaupallisia rotuja vaatimattommalla ruokinnalla sekä sietävät paremmin poikkeuksellisia olosuhteita – äärimmäisten sääolosuhteiden uskotaankin yleistyvän ilmastomuutoksen edetessä. Intensiivisen jalostusvalinnan puuttuminen on osaltaan edesauttanut monimuotoisuuden säilymistä. Geneettisen monimuotoisuuden eli vaihtoehtoisten geenimuotojen ansiosta alkuperäisroduilla on edelleen mahdollisuuksia sopeutua tulevaisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin.

Tänään valtaosa maailman kotieläinroduista luokitellaan uhanalaisiksi ja monia niistä uhkaa välitön sukupuutto, sillä globaali ruoantuotanto on harvojen kotieläinrotujen varassa. Pohjoismaisten kotieläinrotujen asema ei poikkea tästä. Maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys auttaa turvamaan kotieläinrotujen sopeutumiskykyä. Suojelutoimenpiteiden osalta eläinten kasvattaminen niille luontaisessa tuotantoympäristössä on ensisijainen vaihtoehto. Sen rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia toimenpiteitä. NordGen on vienyt eteenpäin kotieläinten pitkäaikaissäilytystä päivittämällä säilytysoppaan uusien tekniikoiden osalta yhdessä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kanssa. Pitkäaikaissäilytyksen tärkeimpänä työkaluna on sukusolujen pakastaminen nestetypen avulla. Juuri nyt on syytä panostaa säilytystoimenpiteisiin kun arvokkaita geenejä on vielä jäljellä. NordGenin äskettäin koollekutsuman asiantuntijaryhmän mukaan pohjoismaisten kotieläinrotujen säilyttämiseksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä. Pohjoismaisen yhteistyön avulla on mahdollista taittaa sukupuuttoon johtava syöksylasku ja olla esimerkkinä niin Euroopalle kuin muullekin maailmalle. NordGen – Pohjoismaiden geenivarojen osaamiskeskus – työskentelee näiden asioiden parissa päivittäin ja on valmis auttamaan tässä työssä.

Mervi Honkatukia, Section Leader, NordGen Farm Animals