Hem > Satavuotiaan jalostusaseman aarteet kertovat tunturikarjan historiasta ja kulttuuriperinnöstä

Satavuotiaan jalostusaseman aarteet kertovat tunturikarjan historiasta ja kulttuuriperinnöstä

Päivämäärä: 2020.11.18

Trollsåsenissa, Ruotsin Jämtlandissa sijaitsevalla maatilalla oli eräs Ruotsin tärkeimmistä tunturikarjan jalostusasemista. Vaikka se menetti virallisen asemansa jalostuskeskuksena 100 vuotta sitten, elää sen perintö edelleenkin. Trollsåsenin jalostusaseman yksityiskohtaiset ja tarkat asiakirjoja hyödynnetään nyt 3MC-projektissa, jonka tehtävänä on kerätä ja levittää tietoa tunturikarjan yhteisestä alkuperästä ja kulttuurihistoriasta.

NordGenin johtama 3MC – Traditional Transboundary Mountain Cattle Breeds in Nordic -projektilla on useita kumppaneita Pohjoismaissa. Sen tavoitteena on tutkia, kerätä ja levittää tietoa pohjoismaisista tunturiroduista. Trollsåsenin maatilan myynnin yhteydessä oli tehtävä päätös siitä, mitä jalostusaseman asiakirjoilla tehtäisiin. Jämtlandin läänin hallintoneuvostoon ja NordGeniin otettiin yhteyttä.

Trollsåsenin asikirjojista löytyy muun muassa muistiinpanoja jalostuseläinten huutokaupasta Östersundissa vuonna 1910, jossa sonni Balder myytiin 500 kruunulla.

– Olemme kiitollisia siitä, että meihin otettiin yhteyttä. Meillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka arvokas aineisto arkistoidaan ja tallennetaan tutkimustarkoituksiin, kertoo Hilja Solala, joka on 3MC-projektin kotieläinten historiantutkija Tampereen yliopistossa. Hän jatkaa:

– 3MC on poikkitieteellinen projekti. Yhdistämällä esimerkiksi genetiikan tutkiminen kulttuurintutkimukseen saamme moniulotteisen kuvan aiheestamme. Trollsåsenin aineisto sisältää valokuvia ja tietoja eläinten ruokinnasta, jalostuksesta, tuotoksista ja talouteen liittyvistä yksityiskohdista. Dokumentaatio antaa meille tietoa eläinten ominaisuuksista sekä jokapäiväisestä elämästä jalostusasemalla, Hilja Solala kertoo.

Trollsåsenin jalostusaseman navetta, noin 1917

Tunturikarjan jalostusasema, joka toimi virallisena jalostuskeskuksena vuosina 1905–1920, oli yksi Ruotsin suurimpia. Sitä pidettiin jalostustoiminnan esikuvana. Vuonna 1917 julkaistussa historiikissa jalostusaseman ilmapiirin kuvaamisessa ei säästelty sanoja:

“Trollsåsenin navettaan astuu hyvin mielin. Ilmapiiri on valoisa ja ilmava. Eläimet näkee yhdellä silmäyksellä, ja ne seisovat hyvinvoivina, kaikki samankaltaisina, puhtaina ja kauniin valkoisina. Korvien kärjet ovat mustat ja niin myös turpa. Silmien ympärillä on mustat merkit ja joillakin mustia pilkkuja ”punottuna” kylkeen”. -Jämtlands läns kungl. Hushållningssällskap 1817-1917, af.J. Kardell

Trollsåsenin tilalla oli noin 20 lehmää.

Trollsåsenin perintö elää edelleen. Trollsåsenin jalostuskeskuksella oli merkittävä asema jalostussonnien tuotannossa. Robert Nilsson on maanviljelijä ja tunturikarjan kasvattaja. Hän on tutkinut tunturikarjan historiaa jo yli 20 vuoden ajan ja on myös tutustunut Trollsåsenin materiaaliin. Robert on 3MC-projektin ohjausryhmän asiantuntijajäsen:

– Kaikilla Ruotsin tunturirodun lehmillä on jonkinlainen sukulaisuussuhde Trollsåsenin maatilan sonneihin. Odotan innolla tietoa siitä, mitä 3MC-projektissa saadaan selville tunturikarjan genetiikasta, Robert Nilsson sanoo ja jatkaa:

Ennen kaikkea toivon, että hanke voi selkeyttää tunturikarjan historiaa Suomessa kartoittamalla eläinten sukulaisuussuhteita. Tällä tavoin voimme välttää sukusiitosongelmia ja kehittää jalostusmenetelmiä kansallisten rajojen yli Pohjoismaissa. Pohjoismaiset alkuperäislajit ovat tärkeitä, jotta voimme tulevaisuudessa harjoittaa energiatehokasta ja ympäristöystävällistä maataloutta. Meidän on säilytettävä tunturikarjan ominaisuudet tulevaisuutta varten!

Dana II oli yksi Trollsåsenin jalostuskeskusten tunnetuimmista lypsylehmistä.