Hem > Maailman mehiläispäivä: NordGen tukee Pohjolan tummaa mehiläistä suojelevia tarhaajia

Maailman mehiläispäivä: NordGen tukee Pohjolan tummaa mehiläistä suojelevia tarhaajia

Päivämäärä: 2021.05.20

Tänään vietetään mehiläisten omaa juhlapäivää, Maailman mehiläispäivää. Päivän kunniaksi Nora Mäntysaari kertoo pohjoisen tumman mehiläisen suojelutyöstä sekä siitä, kuinka hän on kasvattanut tuotteidensa menekkiä olemalla aktiivinen tuotekehityksen saralla ja kertomalla tärkeästä työstään rodun suojelemiseksi.

Pohjolan tumma mehiläinen on pohjoismainen alkuperäinen hunajamehiläinen. Satojen vuosien aikana se on sopeutunut pohjoismaiseen ilmastoon ja kykenee lentämään alhaisemmissa lämpötiloissa kuin muut rodut. Pohjolan tumma mehiläinen on uhanalainen rotu. Plan of Action-suojeluohjelma julkaistiin yhteistyössä pohjoismaisten asiantuntijoiden kanssa. Sitä on sittemmin päivitetty uusilla suosituksilla.

Tietoisuuden lisääminen

Suojeluohjelma korostaa muun muassa tietoisuuden lisäämisen tärkeyttä ja siten kysynnän lisäämistä.

– Suurelle yleisölle on kerrottava alkuperäisrodun olemassaolosta, koska se on tärkeä osa kulttuuriperintöämme.  Aktiiviset säilyttäjät ovat alkuperäisrotujen suojelemisen kannalta arvokkaita eikä hunajaa voi tuottaa ilman heitä. Säilyttäjät ovat myös sanansaattajia, joiden avulla syntyy tuloksia – muun muassa lisääntyneen tietoisuuden muodossa, kertoo Kjetså.

Hunajalle vientiä

Paras tapa säilyttää geenivaroja on niiden käyttäminen. Tiedon välittämiseen tarvitaan usein apua, joten NordGen on suunnitellut työtä helpottavan lehtisen tarhaajille. Purkkeihin kiinnitettävän lehtisen avulla kuluttajat saavat tietoa sekä tuotteesta että sen keränneiden mehiläisten historiasta.

Tummille mehiläisille on tyypillistä ”kasaantua”. Kuva: Barbara Kaucher / Artitus projec

– Säilyttäjien puolesta on hyvä, jos kuluttajat ostavat pohjolan tumman mehiläisen keräämää hunajaa. Kysynnän myötä myös säilyttäminen helpottuu. Toivomme, että tarhaajien tehtävä tulee helpommaksi lehtisen avulla, kertoo Kjetså.

Mehiläistarha saaristoluonnossa

Nora Mäntysaari kuuluu alkuperäisrodun suojelutyöhön aktiivisesti osallistuvien joukkoon. Hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä agronomi. Hän tarhaa pohjolan tumma mehiläistä Paraisilla, Qvidjan tilalla saaristoluonnossa.

Nora Mäntysaari tarhaa mehiläisä Qvidjan tilalla. Kuva: Barbara Kaucher / Artitus projec

– Yksi mehiläistarhauksen suurimpia hämmästyksiä oli oivallus, että mehiläisrotuja on erilaisia. Kun aloitin mehiläistarhauksen, halusin ehdottomasti hankkia pohjolan tummaa mehiläistä. Pohjolan tumma mehiläinen kiinnosti, koska se on alkuperäisrotu – vähän niin kuin maatiaiskanat tai kyyttölehmät. Olin myös kuullut rodun uhanalaisuudesta ja halusin tehdä oman osuuteni tumman mehiläisen suojelutyön eteen.

Hunaja puhuu puolestaan

Lajihunaja on tietyltä alueelta, tiettynä ajankohtana tai tietystä kasvialkuperästä olevaa hunajaa. Vaikeinta näistä on tuottaa jälkimmäistä eli yksikukkahunajaa. Nimensä mukaisesti siinä pyritään mahdollisimman suureen yhden ja saman kasvin osuuteen hunajan alkuperässä. Tutkimuksissa on nimittäin saatu viitteitä, että alkuperäisrotumme keräisi hunajaa hajanaisista mesilähteistä eli luonnonkasveista.

Ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi mehiläiset sopivat sopivat erinomaisesti yksikukkahunajien keräämiseen. Mäntysaaro on kokeillut esimerkiksi kanervahunajan keräämistä tumman mehiläisen avulla. Tuotteita viedään nykyään jopa Sveitsiin saakka, joten erikoishunajia pääsee maistelemaan myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Minulle mehiläisten hoitaminen on elämys ja iloitsen siitä, että voin tarjota muille hunajaan liittyviä makuelämyksiä. Voisin todellakin käyttää NordGenin tuottamaa lehtistä jakaakseni tietoa mehiläisistä. Erityismaininta ihanasta kuvituksesta, mutta lehtisessä on mielestäni hyvää informaatiota.