Hem > Uusia mahdollisuuksia alkuperäisrotujen maidon hyödyntämiseen bioaktiivisten elintarvikkeiden ainesosina

Uusia mahdollisuuksia alkuperäisrotujen maidon hyödyntämiseen bioaktiivisten elintarvikkeiden ainesosina

Päivämäärä: 2021.04.29

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin itä- ja länsisuomenkarjan, sekä kuuden muun pohjoismaisen alkuperäisrodun, maidon oligosakkaridiprofiileja. Oligosakkaridit ovat erityisen mielenkiintoisia niiden terveyttä edistävien ominaisuuksien takia. Tulokset antavat viitteitä uusista kaupallisista mahdollisuuksista, jotka voivat olla käänteentekeviä kehitettäessä alkuperäisrotujen kestävää käyttöä.

Äidinmaito sisältää kaiken mitä vastasyntynyt tarvitsee, mukaan lukien bioaktiiviset oligosakkaridit, jotka toimivat suoliston probiootteina ja edistävät immuunijärjestelmän toimintaa. Myös lehmänmaito sisältää oligosakkarideja, ja aikaisemmat tutkimukset kaupallisilta maidontuotantoroduilta osoittavat, että lehmänmaito voisi sopia käytettäväksi äidinmaidonkorvikkeiden valmistuksessa. Nyt analysoitiin ensimmäistä kertaa myös pohjoismaisten alkuperäisrotujen maidon oligosakkaridit.

– Tulokset osoittavat, että alkuperäisrotujen laaja geneettinen monimuotoisuus heijastuu myös maidon koostumukseen – joiltakin alkuperäisroduilla löytyy kaupallisten rotujen maitoon verrattuna korkeita oligiosakkaripitoisuuksia. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia maidon jatkojalostukseen terveyttä edistävien elintarvikkeiden valmistamisessa, kertoo tohtori Anne Vuholm Sunds Aarhusin yliopiston tutkimusryhmästä.

Tuloksia pohjoismaisesta verkostosta

Analysoidut näytteet kerättiin NordGenin vuosina 2016–2017 koordinoiman NordMilk-verkoston välityksellä. Verkostoituminen parantaa alkuperäisrotujen tulevaisuudennäkymiä merkittävien tulosten ansiosta.

– Tämä on erinomainen uutinen pohjoismaisille alkuperäisroduille. Jos löydämme niiden tuotteille uudenlaisia markkinoita, luomme viljelijöille taloudellisia kannustimia tukemaan alkuperäisrotujen kasvattamista kaupallisten rotujen sijaan. Yhteistyön tuottamat hyvät uutiset luovat uskoa valoisampaan tulevaisuuteen uhanalaisten alkuperäisrotujemme osalta, sanoo NordGen kotieläinsektorin johtaja Mervi Honkatukia.

80 maitonäytettä kahdeksasta alkuperäisrodusta

Kahdeksan alkuperäisrodun maitonäytteet analysoitiin U niversity of California, Davisin Barile Labissa. Suurin oligosakkaridipitoisuus löytyi länsisuomenkarjan maidosta, jossa sitä oli kaksinkertainen määrä kaupallisiin rotuihin verrattuna

. Länsisuomenkarjan elävä geenipankki sijaitsee Ahlmannilla. Ahlmanin projektipäällikkö Riitta Niiranen on iloinen uutisista:

– Ahlmanin länsisuomenkarjan lehmien maidosta saadut poikkeukselliset oligosakkariditulokset ovat hyvin mielenkiintoisia. Ne antavat uuden keinon tuotteistaa suomenkarjan maitoa ja nostavat esiin Ahlmanin oman meijerin mahdollisuudet. Länsisuomenkarjan maitoa voisi pitää jopa terveystuotteena siitä tehtyjen proteiini- ja oligosakkariditutkimusten perusteella, sanoo Niiranen.

Ahlmannin elävän geenipankin itäsuomenkarjan Neva lepuuttaa päätä länsisuomenkarjan Miiluun. Kuva Riitta Niiranen/Ahlman

Niirasen mukaan tutkimus tukee elävien geenipankkien tarpeellisuutta, koska erikoisia geenejä ja ominaisuuksia ei saada takaisin jos ne menetetään.

– Tutkimuksesta hyötyvät myös tuottajat, kun alkuperäisrotujen erityislaatuisuudelle saadaan pitävä pohja ja tuotteiden brändääminen on uskottavaa. Suomenkarjantuottajat voisivat saada lisätuloja suomenkarjasta maidonlaadun kautta, eikä vain tavoittelemalla isoja litramääriä, sanoo Niiranen.

Uusia käyttöalueita myös norjalaiselle Dølafe-rodulle

Tutkimuksessa pohditaan, että kaupallisten rotujen jalostus on saattanut johtaa maidon matalampaan oligosakkaridipitoisuuteen. Aiempien tutkimusten mukaan liharotujen maidon oligosakkaridipitoisuus on korkeampi kuin kaupallisten maitorotujen. Tämä voi olla tärkeää toiselle pohjoismaiselle alkuperäisrodulle, norjalaiselle Dølafelle, joka on peräisin Oslon pohjoispuolen rehevistä laaksoista. Rotu lasketaan edelleenkin uhanalaiseksi, vaikka populaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä Dølafelaget-jalostusjärjestön suojelutyön ansiosta. Morten Bjerkvik on järjestön puheenjohtaja ja erittäin optimistinen tutkimuksen tuloksista.

– Tämä voi olla erittäin hyvä uutinen norjalaiselle Dølafelle. Rodun status on vasta äskettäin päivittänyt kriittisesti uhanalaisesta uhanalaiseksi roduksi. Edistys johtuu siitä, että rodun käyttö lihanautana on lisääntynyt. Lypsylehmänä se lähestulkoon kuollut sukupuuttoon. Voisimme ehkä pelastaa rodun, jos sitä voisi käyttää myös maidontuotannossa, hän sanoo.

Dølafe. Image: Anna Rehnberg/Norsk genressurssenter

Tutkimukseen sisältyneet alkuperäisrodut:

ruotsalainen tunturikarja (Fjällko)
norjalainenDøla-karja (Dølafe)
tanskanpunainenanno1970 (Dansk rød anno 1970)
islanninkarja
liettualainen mustavalkoinen karja
länsisuomenkarja
itäsuomenkarja