NordFrost hankkeessa pohjoismaiset sidosryhmät kehittävät alueellisen toimintasuunnitelman pohjoismaisille kryosäilytysmenetelmille. Hankkeessa kehitetään kryosäilytyksen yhteisiä menettelytapoja tunnistamalla parhaat käytännöt, mutta myös kartoittamalla heikkouksia niiden kehittämiseksi. Pitkällä aikavälillä nämä ohjeet auttavat lisäämään pohjoismaisen maatalouden sietokykyä.

Pahimmassa tapauksessa kokonaiset eläinpopulaatiot saattavat hävitä, koska kotieläinten ja kalojen geenivarat koostuvat useimmiten pienistä ja paikallisesti mukautuneista populaatioista. Alkuperäisroduilla on suuri sopeutumispotentiaali, jonka vuoksi niitä tarvitaan pohjoismaisen maatalouden vastustuskyvyn turvaamiseksi.

Eläingeenivarojen säilyttäminen niiden luonnollisten elinympäristöjen ulkopuolella, ex situ, täydentää erinomaisesti geenivarojen suojelua niiden luonnollisissa elinympäristöissä. Suojelumenetelmistä yleisin on sukusolujen (siemennesteen ja munasolujen), alkioiden tai DNA-näytteiden säilöminen nestemäiseen typpeen.

Pohjoismailla on pitkä alueellisen yhteistyön perinne. Geenivarojen säilyttäminen on kuitenkin yleensä järjestetty kansallisella tasolla ilman rajoja ylittävää yhteistyötä. NordFrost-hanke pyrkii sidosryhmäverkoston avulla lisäämään tietoutta kryosäilytykseen liittyvistä ratkaisuista tutkijoiden, päättäjien, geenipankkien ja maanviljelijöiden keskuudessa.

NordFrost-projektiin kuuluu laaja asiantuntijoiden verkosto. Verkostoitumisen ansiosta eri taustoista tulevat ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja luoda uusia käytäntöjä kotieläintemme geenivarojen suojelemiseksi. Tämä puolestaan johtaa pohjoismaisen elintarviketurvan ja omavaraisuden turvaamiseen